1.11.2011

Kas näin meillä neulotaan


Itse asiassa täällä olisi aika montakin neuletta pientä viimeistelyä ja valokuvausta vaille valmiina. Sormet syyhyävät kuitenkin jo uuden työn kimppuun. Oli pakko näpätä valokuva tästä näkymästä: kas näin Hiiruska aloittaa neuletyönsä. Huomatkaa paksu paperinippu (joka on jo ehditty sotkea paitsi omilla merkinnöillä myös niiden korjauksilla), mittanauha, kivan värinen tussi (tänään valitsin sinisen) ja ennen kaikkea funktiolaskin. Piakkoin näpyttelen ohjeesta itselleni kompaktimman version Wordilla (ei ole mitään järkeä selata kymmenen sivun ohjetta, kun kaiken voi tiivistää nätisti sivuun tai pariin), ja kunhan aloitan itse neulomisen, sekin tulee täyteen erilaisia merkintöjä.

Miksi kaikki tämä vaivannäkö? Koska olen täysin kykenemätön noudattamaan tarkasti valmiita ohjeita. Se on ehkä ihan hyvä asia, koska muun muassa löysän käsialani ja kurvikkaan olemukseni takia vaatteista ei välttämättä tulisi kovin pukevia, jos tottelisin ohjeita pilkulleen. Tällä kertaa työn alla on Kerrera. Näyttää siltä, että taas kerran säädän oikeastaan kaikki silmukkamäärät uusiksi (hypin koosta toiseen vähän sen mukaan, missä kohtaa olen menossa). Ohjeessa vain kavennellaan koko matkalla helmasta kainaloihin, mutta minä aion tehdä kunnon vyötärömuotoilut: ensin kavennukset ja sitten lisäykset. Hihojenkin kavennukset teen vähän eri rytmillä kuin ohjeessa. Lisäksi houkuttaisi kokeilla rinnan muotoilua lyhennetyillä kerroksilla ja ehkä muokata ohjetta niin, että sileä nurja ei alakaan kainaloista vaan jo alempaa. Taskut saatan jättää kokonaan pois.

Valmiista tekeleestä kuvia toivottavasti vielä tämän vuoden puolella (niin kuin niistä miljoonasta muustakin työstä, jotka kuvausta odottavat).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti